Hugo-nalle
oli totaalisen kyllästynyt elämäänsä trooppisella Tongan
paratiisisaarella. Se halusi jotain uutta ja erikoista, joten se päätti
lähteä matkalle. Hugo käveli paikalliseen matkatoimistoon ja
pyysi kasan matkaesitteitä. Se tutki esitteitä pitkään ja
hartaasti. Sitten se ilmoitti päättäväisesti päätöksensä
perheelleen ”Minä lähden matkalle Eurooppaan, ja siellä
ensimmäinen kohteeni on Suomi.” Kohta koitti lähtöpäivä.
Hugo nousi käpälät täristen lentokoneeseen. Matka sujui
kuitenkin yhdessä hujauksessa, ja pian Hugo seisoikin jo Suomen maankamaralla,
Helsinki-Vantaan lentokentällä. Sieltä se otti taksin ja körötteli
Helsinkiin. Se Majoittui yöksi Sokos-hotelliin ja kävi nukkumaan aikaisin,
sillä seuraavana päivänä sille olisi ohjelmassa monenmoista
nähtävää ja koettavaa. Hugo nukkui makeasti nähden
unta hauskoista seikkailuista.
Aamulla se söi runsaan aamiaisen ja suuntasi sen jälkeen Helsingin
keskustaan. Hugo yllättyi nähdessään kuinka suuri Helsinki
on. Se oli aina kuvitellut Suomen olevan pieni ja kylmä maa, ”Ei
suinkaan,” sanoi silloin ääni Hugon takana. Hugo säikähti
ja hypähti ilmaan. Hitaasti Hugo kääntyi ympäri ja katseli
suoraan suuriin sinisiin silmiin ” Kukas sinä olet,” kysyi
Hugo. ”Minä olen Rex,” sanoi ääni. Äänen
omisti suuri pörröinen koira. ”Sinä ajattelit ääneen,”
se jatkoi hymyillen. ”Aha,” Hugo sanoi. ”Tiedätkö
mitään paikkaa jonne voisi mennä tutustumaan?” Hugo kysyi.
”No, jos annat minun näyttää, nii…” ”Tottakai,”
huudahti Hugo. ”No, tule mukaan sitten, menemme…”
”Huisi!” Hugo huusi katsellessaan Linnanmäen laitteita ja
ihmisvilinää. Hugo ja Rex testasivat kaikki laitteet ainakin kahteen
kertaan, ja ilta koitti hauskaa pitäessä nopeasti. Uudet ystävykset
erosivat ja sopivat tapaavansa uudestaan seuraavana päivänä.
Päästyään hotellihuoneeseensa, Hugo kaatui sänkyyn
ja nukahti heti. Aamulla Rex tuli Hugoa vastaan hotellille. Yhdessä he
kävelivät merenrantaan. ”Täällä on kaunista,”
Hugo ihasteli. ”Nopeasti nyt, lautta lähtee,” Rex hoputti.
Rex ja Hugo nousivat lautalle ja lähtivät purjehtimaan kohti Suomenlinnaa.
Saavuttuaan sinne he lähtivät kiertelemään linnan valleilla.
Ne olivat Hugon mielestä valtavan hienoja. Se piti erityisesti myös
vanhoista tykeistä, joita oli ympäri linnan aluetta. Rex tiesi paljon
Suomenlinnasta ja sen historiasta. Hugo kuunteli kiinnostuneena kaikkea, mitä
Rex sille kertoi, eikä se olisi halunnut lähteä pois kun kuuli
että, päivän viimeinen lautta oli lähdössä.
”Ei kai nyt vielä,” se kyseli kaikilta. Mutta kyllä
se pääsi kuitenkin onnellisesti takaisin hotellille.
Seuraavana päivänä Rex saattoi
Hugon junalle, koska Hugon oli aika siirtyä Suomenpohjoisosaan. Hugon
täytyi matkustaa pitkään, sille suomen halki on pitkä
matka. Hugon määränpää oli Rovaniemi. Siellä
se hämmästeli Lapin luontoa, joka on erinäköistä
kuin Etelä-Suomessa. Lapissa on tuntureita, sen verran Hugo tiesi Lapista
etukäteen. Se maisteli lakkoja, jotka kylläkin olivat hiukan liian
kirpeitä sen makuun. Öisin taivaalla loistivat revontulet, joihin
Hugo ihastui ikihyväksi. Lopulta koitti se päivä jolloin Hugon
matka Suomen osalta oli ohi. Se käveli haikeana Oulun lentokentällä,
mutta noustessaan lentokoneeseen, se odotti jo jännittyneenä uusia
seikkailuja. |